Search results for 'noidan'

viimeiseen asti
Kunnes helpottaa
Sain selkääni nuolet noidan
Päin kasvoja luonnon voimat
Minua löi, ruoskien päivin ja öin
Etsin kivien, kantojen alta
Pyysin

jonka vain 
Harvat laskee huuliltaan 

Voimat on hänessä 
Niin kertoo laulut nuo 
Sielu väkevä kuin terva 
Vie jumalten luo 

Metsä on noidan kehto
Sen

hengetön
Tunne terminaattorin
Savesta tehty mies 
Sait punaisen pillerin

Hei noidan oppipoika
Herätä henkiin tää kone
Se on savesta tehty mies
Se

Jäin sateen alla istumaan
Kanssa vanhan noidan
Jäin sateen alla istumaan
Kanssa vanhan noidan
Enkä enää kuullut
Ympäröivää hälinää
En enää kuullut

Hannu Ja Kerttu

Don Huonot

Nämä Päivät, Nämä Yöt

Hannu on vasta kahdentoista vanha
Mutta tietää jo kaiken elämän helvetistä
Hannu asuu noidan vankina
Metsän keskellä piparkakkutalossa
Hannu

vähäänkää auta
Mä hengitän kovaa mut en happee saa lainkaan
Vaik kuinka juoksen päädyn ain samaan paikkaan
Häkis vaikee liikkuu pyörin samas noidan kehässä

Sä etsit aarretta, aarnivalkeaa
Sais riikintaalareita kiillottaa
Vielä kovan noidan maineen saat
Kun koitat aamukasteen varastaa
Oraspelloilla lakana

noidan nostatusta
Ja tarviiko Matti vielä painostusta
Et syvin olemus tuottais tulosta
Nyt nostan sulle manan suosta
Nostan manan suosta
Et tulis

olenkaan
Meleko muutaman kerran olen pettänyt kansan
Ehkä vielä viimiseen asti koitan
Noidan voitan, hoidan homman
Ja moi vaan

Vallanjano, valhe

saat
Tunnet tuskan ohikiitävän voit juoda noidan nesteen Ei kivet kipua itke niinkuin ei lapsesikaan
Kuinka kuoleman kokisit? Kyykistyen eteeni rukoillen

Öinen usva kätkee salaiseen
Varjoon puiden, mustaan pimeyteen
Kauan siiten uneen vaipuneen

Vanhan noidan haudan hiljaisen

Vaan joka yö vaik' nukkuu

Painajaisiin kuulut mene pois
Maa ei taakkaas kantaa kestä
Kaiva kotiisi takaisin

Myöhään yön aikaan, sen taikaan
Kerrottiin, sut herätti
Noidan sanat kylmät,

huoneestain

Mä salaa hiivin luo talon sen
Mä naurut kuulin ja kestänyt en
Kun aseen heitin mä kädestäin
Jäi syliin noidan ainiaaksi ystäväin

Tuo tumma

Astu esiin!

Ota käteesi noidan veitsi

Anna terän syödä
eläin
ulos
häkistään


Vihan injektio,
siemen lapsen mieleen

Kuljeta ajatusta hänen

sut tunteeni polttaisi kuin noidan roviolla

En sua saa - en saa sua koskaan.
En sua saa - en saa sua koskaan.

En koskaan sua saa.
Paljonko tuo

Virui vanha tainnoksissa
Noidan vita tehdessansä
Sielun tietä etsimässä
Tuolta tuonelan metsästä
Hengettömiltä hengiltä
Katkerina katselleilta
Kalman

Sun mieli käy ylikierroksilla
Kello kolme ja sä kelaat liikaa
Ei ois pitäny sanoo sitä, pitäny tehä tätä
Se on noidan kehä
Vaikee päästä päästä

minä alitse kaivan
Sinä aitoja alennat

Tulen ammut noidan suuhun
Tervan tietäjän kitahan
Tulen haudon turkkihini
Kekäleen käsipalolle

Puen päälle

puolii
Sun puheet on myrkyllisii iski
Ku noidan nuoli
Tehny tän kaiken tä porukan kaa
Taskus rahaa revi siitä
Heittäny gigejä sielä sun tääl
Sanoin Tinolle

verta oo
Mul on vähän noidan kykyjä, velhonäkijä
Niin ne puhuvat

Mut vaikka mä uskon ihmeisiin
En taikoja tehdä voi

Kun mua sattuu
Kun sydämmessä

Sun mieli käy ylikierroksilla
Kello kolme ja sä kelaat liikaa
Ei ois pitäny sanoo sitä, pitäny tehä tätä
Se on noidan kehä
Vaikee päästä päästä